3 viikkoa Köpiksessä

Nyt se olis sitten menoa!

2013-09-11 09.49.10

Mainokset

Viimeinen päivä Helsingissä ennen Köpiksen kuukautta

Mutta sitäkin jännempi. Päivästä ei meinannut tunnit riittää, kun kotikin piti jättää sellaiseen kuntoon, että mikään ei pilaantuisi. Yllätyslounas Eevan kanssa, jolloin kuulin myös uusista työkuvioistani! (Niistä myöhemmin lisää) ja sitten piti ehtiä käymään vielä Lohjalla heittämässä auto huoltoon.

Jäi ehkä huimat 15 minuuttia aikaa käydä vaihtamassa vaatteet ja suunnata illan luennolle Kämppiin. Tämän luennon takia  mun matka Köpikseenkin ajottui vasta viikkoa myöhemmin kun Mikon.

Kyseessä oli siis koko Suomen kokoava Hyvinvointivalmentajien tapaaminen, jonne myös meidän koulun perustaja Joshua Rosenthal oli tullut puhumaan. Siis suoraan New Yorkista ja vain Suomeen! Kuinka kreisiä. Ja olipa mukava saada kasvoja myös kollegoille 🙂

Joshua Rosenthal

Joshua Rosenthal

Illaksi jäi vielä muutama hetki aikaa pistää laukut kasaan, huomenna lennetään!

Kuorma

O ou! Se on totta. Tänään se kuorma tulee. En meinannut housuissa pysyä ja sen takia tulikin herättyä aika aikasin ja käytyä oikein lenkillä. Itseasiassa tästä päivästä lähtien alkoi mun lenkkeily ura, 28 kerran treeniohjelma. Luvassa on juoksua joka toinen päivä.

Niin, ja siis tulihan se kuormakin 🙂 ja siinähän se koko päivä sitten menikin, tavaroita purkaessa, kasatessa, tiskatessa ja pyykätessä. Mutta valmista tuli. Jopa pakkausmateriaaleille löytyi hakija ja ensimmäiset vieraatkin ehti käydä (Mikon vanhemmat ja sisko). Timolta sain vähän sängyn kasausapua, mikä onni!

Välillä piti tankata paikallisella sushilla ja skumpalla, tietty. Zin zin!

Välillä piti tankata paikallisella sushilla ja skumpalla, tietty. Zin zin!

 

Avaimet

Meillä on avaimet! Ja ne avaimet käy meidän asuntoon Töölössä. Saatiin ne tosin niin myöhää lauantai yönä, että päädyttiin nukkumaan kuitenkin vielä yksi yö Mikon siskon sohvalla Kumpulassa. Olipa iso apu siitäkin, että oli majapaikka näille viimeisille päiville. Kiitos siis Riikka sinulle 🙂

Vietiin lauantai illan viimeisillä minuuteilla kuitenkin autokuormallinen jo Töölöön, sillä sunnuntaina joutuu viemään vielä kuormallisen. Eli näin ajoa tulee vain yhden kerran molempina päivinä. Kotikotikoti, kohta voidaan tutusta paremmin! Huomenna siis nähdään ja ruvetaan rakentamaan historiaa yhdessä.

Ylläri illallinen EMOssa

Näin ystävääni Kiraa kahvin merkeissä aamusella, kun yhtäkkiä kesken tapaamisen Kira heitti ilmaan ”lähdetkö mun kanssa illalla EMOon syömään? Ystäväni juuri perui ja mulla olisi kahden hengen pöytä varattuna seiskaksi.” Voi tietty! Mikäs se semmoinen EMO on?

EMO on Pekka Terävän OLOn vanhoihin perustettu uusi ravintola, joka on OLOa hieman rennonmpi. Viereisessä tilassa oli EMOn viinibaari, johon pystyi tilaamaan keittiöstä myös tapaksia.

Ruoka oli hyvää, ei mitään todella yllättävää, mutta maukasta. Hinnat oli myös OLOa paljon siedettävämmät ja tunnelma salissa rennompi.

Tomaattikeittoa alkuruoaksi.

Tomaattikeittoa alkuruoaksi.

Supermaukasta ja tekstuureiltaan kiinnostavaa sienirisottoa.

Supermaukasta ja tekstuureiltaan kiinnostavaa sienirisottoa.

Iltaa jatkettiin tästä seuraavaksi Maximissa. Oltiin menossa Jaakon ja Saaran kanssa katsomaan Woody Allenin uusinta Blue Valnetine elokuvaa. Päästiin verestämään San Franciscon aikoja, sillä elokuva sijoittui juurikin sinne. 🙂

Mikäs sen parempaa..

.. kun nautiskella tästä syyspäivästä, itseään hoivaillen. Olkapääni on ollut kipeänä jo useamman kuukauden. Uskoisin, että se johtui huonosta patjasta Yhdysvalloissa asuessamme. Nyt sain vihdoin ryhdistäydyttyä ja otettua ajan kiropraktikolle. Ja vitsit minkä kiropraktikon löysinkin. Ihan sika hyvän!

Päivä jatkui tästä vielä paremmin, sillä tapasin samaisen hyvinvointivalmennuskoulutuksen käyneen Cindy Rieran, joka teki mulle kasvohoidon. Ah ihanaa, tätä olen odottanut!

Miten voisikaan tämmöisen hyvän päivän paremmin päättää kuin hyvässä seurassa Kumpulassa, mummon hoivissa.

Kulkurin matkassa taas!

Aikamoiseen elämään olen tipahtanut. Juuri kun odoteltiin saavamme uuteen Helsingin asuntoon avaimet tämän viikon lopulla, tiputti kulkuri mulle taas uuden ehdotuksen. ”Miten olisi jos lähdettäisiin kuukaudeksi Kööpenhaminaan”. Hä! Ai me vai? No tietenkin lähdetään!

Vaikka kuinka olisi ollut mukava alkaa asettumaan aloilleen ja suunnittelemaan elämää Helsingissä, niin täytyyhän tämmöisiin asioihin tarttua ja ehtiihän sitä sitten kuukauden päästä. Ihanaa! Olenkin kaivannut reissua Köpikseen jo pitkän aikaan. Ja olempa ottanut myös Köpiksessä asuvaan kurssikaveriinkin jo yhteyttä niin saan ”paikallista” seuraa ja vinkkejä. Kuinka kivaa!

Meilä on hieman eri aikataulut, sillä Mikko suuntaa Tanskaan jo ensi viikon keskiviikkona. Mulla on sitä seuraavalla viikolla tiistaina vielä luento, jonka jälkeen lähden minäkin matkaan. Luennon tulee pitämään meidän hyvinvointivalmentaja koulutuksen perustaja New Yorkista, joten on pakko jäädä kuuntelemaan kerta hän Suomeen asti tulee. Kuinka hurjaa, sekin!

Elämä siis hymyilee aikalailla, kokoajan ja jokapuolelta.

3023km, 47h ratin takana, 2,5 viikkoa tienpäällä, 25 kaupunkia rikkaampana

Meidän matka tuli päätökseen tänään. Ajettiin vielä Pohjaan moikaten Jussia ja Fiskarsin  maalaismarkkinoille ihmettelemään kovia hintoja. Lounasta syötiin Värssyssä. Nam! Kotimatkalla pysähdyttiin Siuntion kohdalla ja käytiin ihmettelemässä vielä vuosi sitten ihailemaamme tonttia. Pickalasta käytiin poimimassa maisseja.

Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.22.22

Vaapukalle matka oli rankka, toinen silmistä luppasi viime metreillä.

Vaapukalle matka oli rankka, toinen silmistä luppasi viime metreillä.

Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.22.35

Perillä!

Hanko

Matkan viimeinen etappi, Hanko, häämöttää edessä. Ajettiin Hankoon suoraan Raumalta, mitä nyt pysähdyttiin muutamaksi tunniksi Laitilaan siskoa moikkaamaan. Siitä sitten suoraan posotettiin Hankoon asti, vaikka alunperäinen suunnitelma oli pysähtyä vielä Turussa yöksi. Ajatus oli että saisimme lomallemme toisen hieman ”pidemmän” pysähdyksen eli peräti kaksi yötä kohteessa.

Emme olleet kumpikaan käyneet Hangossa aiemmin ja tuli aivan yllätyksenä, että kyseessä oli niinkin pieni paikka! Satuimme paikalle myös todella otolliseen aikaan sillä Hanko oli menossa ”kiinni” tänä viikonloppuna eli luvassa olisi Hankopäivät ja paljon ohjelmaa. Ravintoloiden puolesta Hanko ei kyllä kummoisia pisteitä meiltä saanut.

This is Hanko!

Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.19.45 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.19.55 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.20.17 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.20.31 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.20.56 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.21.10

Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.23.13 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.23.06 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.21.31 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.20.05

Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.23.23 Kuvankaappaus 2013-9-25 kello 12.23.31