Koti häämöttää

Screenshot 2013-10-11 20.33.47

Laukut on pakattu ja suuntana olisi seuraavaksi Käöpenhaminan lentokenttä. Olemme vihdoin palaamassa takaisin Suomeen ja Kotiin. Matkalla saatiin aikaiseksi ensimmäinen pohjapiirrustus piirrettyä tulevaisuuden talosta ja siitä on sitten hyvä jatkaa suunnitelmia.

Laukut pakattu!

Laukut pakattu!

Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että kulkuri vaimoineen asettuu ainakin hetkellisesti aloilleen ja näin ollen tämä vaimokin ajatteli pistää blogin nukkumaan, ainankin siihen asti kun jotain asiaa tulee. Tästä alkaa arki, uudet työt sekä uudet kujeet!

Kulkurin vaimon elämää voi jatkossa seurailla kuvin Instagram-palvelussa.

Viimeiset päivät Köpiksessä.

Ette uskokkaan, kuinka kovasti odotan kotiin pääsyä. Nyt on enemmin koti-ikävä kuin koskaan San Franciscossa asuessani, hassua. Viimeisiin päiviin mahtui mukavia hetkiä pakkaamisen lomassa. Vaikka uhosin lähteväni shoppailemaan, ei sitä kuitenkaan koskaan tapahtunut. Sen sijaan viimeiset illat meni hyvässä seurassa. Ehdin nähdä nimittäin koulu kollegani Sachan vielä toistamiseen, illallistimme hänen kanssa ravintola BioMiossa lähellä Köpiksen ’Teurastamoa’ ja viimeisenä iltana käytiin Mikon toimisto emon kanssa syömässä FireflyGarden ravintolassa. Siis siinä samaisessa, missä Asbjoernin kanssa oltiin viime torstaina. Syötiin eri annokset kuin viimeksi. Ja tuntui kuin ravintolakokemus olisi ollut täysin toinen. Edelleen ruoat olivat todella hyviä, maukkaita ja ennen kaikkea täyttäviä!

Lousiana

Auts. Eilen illalla Mikon työpaikka oli juhlat ja ilmaista juomaa riitti. Tänään taitaa olla vähän pää kipeä. Muta ei mahda mitään, viimeinen viikonloppu Köpiksessä ja nyt olisi parasta tehdä viimeiset suuremmat retken. Suuntasimme humlebaekkiin, noin 30 minuutin junamatkan päähän Köpiksestä. Sieltä löytyi modernin taiteenmuseo Lousiana. Junalipun oston yhteydessä säästi muuten noin 100 kruunua, mikäli osti junamatkat ja sisäänpääsyn kaikki yhdessä juna-asemalta. Kannattaa muistaa tämä, jos on suuntana Lousiana.

Paikka oli aivan super hieno, piha ja arkkitehtuuri varsinkin. Näyttelyt mmm..nooo ihan ok. Olihan siellä se Yoko Ono. Jotenkin se pieni päänsärky, kirkuvat kakarat ja tilankäytöllisesti huonosti suunnitteltu näyttely pisti enemminkin hermo kireäksi. Mutta olihan se siis aivan mielettömän hieno paikka. Suosittelen!

SONY DSC SONY DSC SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC SONY DSC

SONY DSC

Mun turreni siellä!

Mun turreni siellä!

SONY DSC

SONY DSC

FireflyGarden

Vaikka nähtiinkin Asbjoernia lauantaina hänen tupareissa, oli silti kiva sopia treffit, myös ihan rauhallisissa merkeissäkin. Niimpä päätettiin mennä syömään. Aivan meidän kodin läheltä löytyi ravintola FireflyGarden, joka on vegaani ja osaksi raakaravintola. Huh että oli hyvää sekä täyttävää. Seura oli tietty parasta ja saatiin kuulla myös iloisia uutisia :)

Alkupalana gnoccheja.

Alkupalana gnoccheja.

Pääruoka

Pääruoka

Pääruoka

Pääruoka

Mikon lakritsajuustokakku.

Mikon lakritsajuustokakku.

Jäljelle jäi vain...

Jäljelle jäi vain…

Shoppaholic

Joskus tulee vastaan niitä outoja päiviä, kun saan tuon mieheni innostumaan vaatteiden ostosta. Se on harvinaista, mutta sitten menee yleensä koko repertuaari uusiksi. Niin taisi käydä taas tänään. Mukaan tarttui paita, huppari, talvitakki ja Dr. Martensit. Josko näillä selviisi taas. Vuoden tai kaksi?

2013-09-21 12.25.54

2013-09-21 12.23.35

2013-09-21 12.42.37

Visa vinkuu.

Visa vinkuu.

Verensokerit tasapainoon.

Verensokerit tasapainoon.

2013-09-21 15.50.53

2013-09-21 15.50.26

Torihommia.

Torihommia.

 

Tanskalaisen designin huuruissa

O-ou! Kävin tänään oikeastaan ensimmäistä kertaa todella shoppailemassa täällä Köpiksessä. Toivoin sormet ristissä että 30 % akkuni jaksaisi ottaa kaikki kuvat, joita puhelimen muistiin tallensin. Ihan melkein nolottaa, mihin design huuruihin sitä joutuikaan :D En kehtaa laittaa tänne yhtäkään kuvaa näytille. Ei täällä tarvitse käydä kuin kolmessa kaupassa ja on visa vingutettu (Illums Bolighus, Casa Shop ja Hay House). No oikeasti en kyllä ostanut juuri mitään. Uudet juoksuhousut ja paidan tarpeeseen. Mortteli ja ”kertakäyttö” shottilasit oltiinkin Mikon kanssa jo sovittu, että ostetaan pois hyllyltä pölyttymästä.

Pienen pienet "kertis" mukit ja sopivan kokoinen mortteli.

Pienen pienet ”kertis” mukit ja sopivan kokoinen mortteli.

Kuinkas sitten kävikään?

Aloitin syyskuun alusta (tarkemmin 6.9.) taas lenkkeilyn. Se oli perjantai päivä se ja taisi olla vähän liikaa virtaa :D Treeniohjelma (iPhone ohjelmasta nimeltä RunKeeper) on pääosin rasvanpolttoa, ja lenkkejä on ollut aina joka toinen päivä. Se on aika hyvää vaihtelua mulle. Olen aina aiemmin yrittänyt käydä lenkillä ma-pe päivinä, jotta viikonloppu olisi ”vapaa”. Mutta tämä joka toinen on toiminut yllättävän hyvin, jopa täälä Kööpenhaminassa! Paitsi tänään.

Olin lähdössä juoksemaan taas tuota Kööpenhaminan ”Töölönlahtea” ympäri ja sujautin juoksupöksyt jalkaan. Ja mitä huomasinkaan. O-ou! Mun spandexit ei olekkaan ikuiset!? Joudun siis lähtemään viimeistään perjantaina shoppailemaan. ”Voi ei” :)

Ilmeisesti vain "Timantit on ikusiaaaa-a-aa".

Ilmeisesti vain ”Timantit on ikusiaaaa-a-aa”.

Niin ja siis selvennykseksi, lenkkihän meni ihan mainiosti, mitä nyt vähän jännitin että aikooko nuo revetä kesken juoksun. Oli nimittäin 40 minuutin juoksu kyseessä.

Lauantait on tehty:

Lauantai aamu alkoi reippaasti, tänään oli nimittäin taas yksi niistä ’jokatoisesta päivästä’ milloin oli treeni päivä. Juoksuhousut päälle ja lenkkarit jalkaan, sitten ei muutakuin menoks. Aivan meidän kodin vieressä on hyvä lenkkipaikka, maasto on tasaista ja lenkin pituutta pystyy varioimaan treenin kestosta riippuen saaden uusia näkymiä kokoajan. Ei käy siis samaa ongelmaa kun Töölönlahdella.

Kuvankaappaus 2013-10-11 kello 19.33.41

Pinkkiä olla pitää!

Pinkkiä olla pitää!

Kuvankaappaus 2013-10-11 kello 19.33.24

Illaksi meidät oli kutsuttu Asbjoernin ja hänen siskonsa (sekä kämppäkaverien) tupareihin. Oltiin tuotu Suomesta tietenkin ruisleipää, suolaa ja salmiakkikossua tuparilahjaksi :)

Ensimmäinen päivä kotirouvana Köpiksessä.

Aamuheräilyjen jälkeen, oli tarkoitus ottaa selvää mistä löytyisi 42RAW niminen ravintola. Olin pistänyt aiemmin viestiä Köpiksessä asuvalle kurssikaverilleni, josko treffattaisiin, kerta olin Kööpenhaminaan tulossa. Sachan suosittelema ravintola oli kyllä huippu. Söin lounaaksi raakalasagnen. Aaah tiedän jo nyt, että tulisin tänne vielä uudestaan. Ruoka oli tosi maistuvaa. Sachan kanssa juttu jäi kuitenkin hieman lyhyeksi, kun hänelle tuli työkiireitä. Mukava saada nimelle kasvot ja persoonallisuus ja sovittiin me toki, että nähtäisiin vielä toistamiseen, ennenkuin lähden takaisin Suomeen. Aiemmassa elämässä en olisi uskaltanut olla näin spontaani ja nähdä ihmisiä. Tämä uusi elämä tuntuu aika jännältä ja mielenkiintoiselta :) hyvä alku tälle matkalle siis.

Tapaslautanen 42RAW:sta.

Tapaslautanen 42RAW:sta.